torstai 14. lokakuuta 2010

Vihtijärvi on Vuoden kylä!


Kun saavun valtakunnalliseen Vuoden kylään Uudenmaan Vihdissä, on kirkas syyspäivä. Koulun pihassa on jo käynnissä jalkapallomatsi ja muuta toimintaa, vaikka kello on vasta 9. Koulu sijaitsee kauniisti samalla kukkulalla kuin hautausmaa ja kappeli, ympärillä on metsää. Päiväkoti ja juhlatalo Yliseppä ovat alempana ja tien toisella puolella leviää peltoaukea ja järvi. Mielestäni on hienoa, että vain 50 km Helsingistä löytyy aitoa maaseutua ja 41 oppilaan virkeä kyläkoulu!

Vastassani on kolme innokasta kylän kehittäjää: kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anu Kuusela, hallituksen jäsen Eija Sinikka Jokinen ja kylähankkeen koordinaattori Kaarina Pullinen. Kylässä on meneillään monenlaista kehittämistoimintaa. Heti aluksi käymme kyläkoulun yläkerrassa, johon parhaillaan kunnostetaan kylätaloa eli yhteisiä kokoontumistiloja: olohuone, keittiö, suihkut ja kyläyhdistyksen toimisto.

Koulun saatiin pelastettua rohkealla hankkeella. Rakennuksessa oli kosteusongelma, ja koulu joutui siirtymään ahtaaseen ulkorakennukseen vuonna 2002. Kunnan laskelmien mukaan rakennus oli liian kallis kunnostaa. Kyläyhdistys kuitenkin teetti oman suunnitelman, jonka mukaan remontti olisi paljon halvempi. Sitten monen mutkan jälkeen saatiin koulu ostettua kyläyhdistykselle ja rahaa lainattua remonttiin.

”Jos haluat lapsesi lähikouluun, voit joutua rakentamaan sen itse”

Koulu sinnitteli ulkorakennuksessa ja vuonna 2009 se pääsi muuttamaan uusittuihin tiloihin, jotka kunta vuokraa kyläyhdistykseltä. Koulussa on 41 oppilasta ja 2 opettajaa. Koska oppilasmäärä on vakaa, kyläläiset neuvottelevat nyt kunnan kanssa kolmannen opettajan saamisesta kouluun. Paikallislehden kolumnisti ehdotti jo uutta matkailumainosta kunnalle: ” Tervetuloa köyhään Vihtiin! Jos haluat lapsesi lähikouluun, voit joutua rakentamaan sen itse.”

Vanhempainneuvosto järjestää koululaisille iltapäivätoimintaa. Senkin rahoittaminen oli ensin työlästä, kun rahat tulivat osittain kunnalta ja osittain säätiöiltä ja muualta. Nyt raha jokapäiväiseen iltapäivätoimintaan ja viikoittaiseen kerhotoimintaan tulee Ely-keskukselta. Lisäksi pyöritetään bändikerhoa aivan omana toimintana.

Koulun vieressä on päiväkoti. Se rakennettiin ensin monitoimitaloksi, mutta lapsimäärän kasvaessa muu toiminta on saanut väistyä. Seinät ovat hieman haalistuneet ja naiset miettivät jo maalaustalkoiden järjestämistä, jollei kunta kohta hoida homma kuntoon.

Myös vanhemmista ikäluokista pidetään huolta. Laulaja ja luomuviljelijä Eija Sinikka Jokinen palkittiin aiemmin tänä vuonna toimittuaan 13 vuotta palvelukotiyhdistyksen puuhanaisena. Yhdistys järjestää säännöllisesti toimintapäiviä, retkiä ja muuta toimintaa vanhuksille, ensin monitoimitalossa ja nykyään kappelissa.

Osana Kaarina Pullisen koordinoimaa kylähanketta on jo lisätty tiedotusta ja myös kyläsuunnitelma vuodelta 2004 päivitetään. Hankkeeseen saadaan paikallisen toimintaryhmän Ykkösakselin rahoitusta.

Uudet asukkaat hyvin mukaan toimintaan

Tontteja kylässä ei ole tarjolla yhtä paljon kuin olisi kysyntää. Elävä kylä kohtuullisen matkan päässä Helsingistä houkuttelee. Maankäytön suunnitteluun olisi ehkä pitänyt ryhtyä aikaisemmin, pohtivat kylän kehittäjänaiset. Uusi osayleiskaava ja lisää tontteja on tulossa, mutta kunnan tärkeysjärjestyksen kärjessä tämä hanke ei ole.

– Haluaisimme osallistua kaavoitukseen: jos asukkaat saadaan mukaan alusta alkaen, niin kaavan toteutuminenkin on sujuvampaa, kyläaktivistit toteavat.

Kylä on ollut onnekas sikäli, että vuokra-asuntoja on ollut tarjolla kylän nuorille perheille, muualta muuttaville ja vanhuksille. Hiiskulan kartano on kunnostanut monia talojaan ja mökkejään ja vuokraa niitä.

1980-luvulla kuntakin oli aktiivinen, se osti kartanolta tonttimaata ja myi kuusi tonttia lapsiperheille. Se oli tärkeä piristysruiske koululle, jonka oppilasmäärä silloin oli laskussa.

Nyt kylään on perustettu vesiosuuskunta ja rakennettu vesijohto ja viemäriä. Se on osaltaan vilkastuttanut myös tonttikauppaa ja rakentamista. Kylän kotisivuilla on toimiva kiinteistöpörssi.

Kylän elinvoiman ylläpitäminen on tärkeää myös joukkoliikenteen säilymisen kannalta. Kylästä on hyvät linja-autoyhteydet eri suuntiin. Vuoroliikennettä on noin kerran tunnissa ja lisäksi kylällä kiertää 11 hengen asiointitaksi.

– Aika suurella osalla muuttajista on siteitä kylään. Monella on myös lapsia, jolloin heitä tapaa perhekerhossa, kertoo Kaarina Pullinen. Muistan myös kun muutin tänne vuonna 1998: oli todella mukavaa, kun naapurit heti toivat kaalia ja lanttua. Muutin tänne Espoosta, jossa myös viihdyimme, mutta ei siellä tällaista lähiyhteisöä ollut.

Kylässä toimii monia yhdistyksiä. VPK:lla on iso seurantalo, jossa järjestetään tansseja, Martoilla, urheiluseura Uhkalla ja Kappelikuorolla on omaa toimintaa. Kyläyhdistys toimii tiedottajana ja yhteistyölinkkinä kunnan suuntaan.

Kyläyhdistys rahoittaa toimintansa kesäisin auki olevan kirpputorin tuotoilla, joulukorttien myynnillä ja kahvituksilla. Vuosittainen kylälehti jaetaan joka kotiin ja siihen saadaan hyvin mainoksia – se on ilmestynyt jo 1996 lähtien. Kylän yritysten kanssa on yhteistyötä, esimerkiksi juhlatila Yliseppä on maksutta kyläyhdistyksen käytössä. Tarpeen mukaan on kerätty rahaa esimerkiksi kouluprojekteihin.

Kaiken kaikkiaan kylän naistroikka luottaa tulevaisuuteen. Helsinkiläisillä on paljon yhteyksiä maaseudulle ja kiinnostus myös elävää maaseutua kohtaan on siellä yleisempää kuin ehkä ensin ajattelisi.

Henrik Hausen
-----------------------------------------------

Vihtijärvi
- 28. valtakunnallinen Vuoden kylä.
- 500 asukasta.
- Koulussa 41 oppilasta, 2 opettajaa, oma keittäjä ja kouluavustajia.
- Etäisyys kunnan keskustasta 30 km, Helsingistä 50 km.
- Kotisivun hakemistossa 30 oman kylän yritystä.
- Kylähistoriikki ”Vihdin kruunu”.
- Kylälehti Vihtijärveläinen kerran vuodessa.
- Kotisivu www.vihtijarvi.fi

1 kommentti:

  1. Kuva-albumi juttumatkalta: https://picasaweb.google.com/henhaus/VihtijarviVuodenKyla#

    VastaaPoista